tiistai 24. heinäkuuta 2012

Palasimme Kroatiasta eilen, hieman päivettyneenä ja levollisina. Mukava alku lomailulle, kun näki aurinkoa kesän aikana edes jonkin verran. Täällä Suomessa sateet jatkuvat.

Reissu oli kaikenkaikkiaan jälleen kerran silmiä avartava. Entisen Jugoslavian seudulla kroaatit ovat vaurastuneet ja rakennuttaneet vanhan kaupungin pommituksen jäljiltä entiselleen. Suuri osa pommitettiin Dubrovnikin vanhasta kaupungista kommunismin kaaduttua. Nyt kaupunki oli täynnä italialaista jäätelöä lipovia turisteja ja alueella näki miltei joka päivä suuren risteilijäaluksen tuomassa uusia päiväturisteja kaupunkiin. Kävimme ylhäällä vuorella katsomassa maisemia, jonne oli perustettu historiallinen sotamuseo. Museossa näytettiin, kuinka vanha kaupunki aikoinaan pommitettiin ja hävitettiin, vaikka se oli määritelty Unescon perintökohteeksi.


                                               Kroatian Dubrovnikin vanha kaupunki.


Kävimme myös Bosnia & Herzegovinan puolella sellaisessa pikkukylässä kuin Mostar. Elintaso Bosnia & Herzegovinassa on Kroatiaa huomattavasti surkeampi. Jännää oli, että kun bussilla meni Dubrovnikista Bosnia & Herzegovinaan niin raja ylitettiin kolme kertaa, sillä Bosnia & Herzegovina omistaa pienen rantakaistaleen Kroatian välistä. Eli jos halusi Dubrovnikista sinne Mostariin niin piti ensin matkata bussilla rajan yli Kroatiasta Bosnia & Herzegovinaan, sitten Bosnia & Herzegovinasta Kroatiaan ja jälleen kerran Kroatiasta Bosnia & Herzegovinan puolelle.

Kroatialainen oppaamme kertoi, kuinka Kroatia on paljon vauraampi maa kuin Bosnia & Herzegovina ja kuinka Kroatiasta tulee ensi vuonna 2013 yksi Euroopan unionin jäsenmaista. Hän tuntui olevan hyvin ylpeä EU-jäsenyydestä ja kertoi, kuinka nuo rajamuodollisuudet ovat olleet ongelma, kun toisinaan heidän naapurimaansa tahallisesti hidastuttaa passitarkastuksia. Hän totesi moneen otteeseen, kuinka Kroatia suunnittelee rakentavansa sillan siten, ettei tarvitsisi koukata Bosnia & Herzegovinan puolelle halutessaan Kroatian eteläosasta pohjoisosaan, muttei maalla ole varaa rakentaa siltaa, koska tuo hanke on rahallisesti iso investointi. Opas totesi moneen otteeseen, että kuinka asiat tulevat muuttumaan, kun he pääsevät ensi vuonna Euroopan unioniin mukaan. Että EU rahoittaa sitten ne sillat. Siinä samassa tietenkin kyynisenä suomalaisena hämmästelin sitä ylpeyttä Euroopasta ja kauhistelin, että "Hell no, me suomalaiset mitään Kroatian siltahanketta rahoiteta".

Bosnia & Herzegovinan Mostarissa sijaitsee silta, joka myös pommitettiin sotien aikana. Kyseinen silta oli määritetty tuolloin myös Unescon perintökohteeksi, kuten Kroatian Dubrovnikin vanha kaupunki, ja se oli jälleenrakennettu nyt samanlaiseksi. Alueella sijaitsi moskeijoita, sillä Bosnia & Herzegovina on muslimimaa, kun taas Kroatiassa vallitsee katolilaisuus. Siinä taas suomalainen kyynikkö ihmetteli, että mitä ihmettä ne pommittivat niitä Unescon perintökohteita katsoessaan jälleen kerran videota, missä näytetään kyseinen pommitus ja sillan hajoaminen. Toiseksi kun paikassa oli niin mielettömän kuuma niin hämmästytti se, miten kukaan edes jaksaa käydä sotaa sellaisessa auringon paahteessa, kun oma 500 metrin kävely lähimpään supermarkettiin hotellin lähellä pisti pulssin varmaan kahteensataan.

                                              Mostarin silta Bosnia & Herzegovinassa
                                          
On outoa ajatella, että oppaamme on käynyt ala- ja yläkoulunsa kommunismin vallitessa samoin kuin muutkin meidän ikäiset ihmiset sillä alueella. En yhtään ihmettele sitä tehdasmaista asiakaspalvelua esimerkiksi supermarketeissa tai sitä, että rajaylityspaikoilla ei katsota passia (kun toivotat Kroatian tervetulleeksi EU:hun, toivotat samalla myös Kroatian rajanaapurit tervetulleiksi EU:hun), ja kuinka hotellin työskentelijä esiintyi "taksina", kun palasimme lentokentälle. Euroopan unioni ottaa jälleenkerran uuden korruptoituneen maan jäsenekseen, joka on rinnastettavissa Italiaan ja Kreikkaan. "We can bring microwave to your room", oli vastaus, kun ihmettelimme että hotellin mainoksissa luki, että jokaisessa huoneessa on kokonaan varustettu keittiö, eikä meillä ollut. Meidän huoneessamme tämä varustelu ilmeisesti tarkoitti yhtä äänekkäästi surisevaa jääkaappia ja kahta juomalasia.

En nyt tarkoita, että matkamme olisi ollut huono, ja että Kroatia olisi huono lomakohde - Kroatiassa on ihanat rannat, kirkas vesi ja uskomattoman kaunista vuoristoa. Ihmettelen vain, että miksi on olemassa sellainen väkisin väännetty poliittinen liitto kuin Euroopan unioni, josta suurimmaksi osaksi on koitunut haittaa Suomelle. Olen alusta lähtien ollut tätä liittoa vastaan ja harmitti silloin kuin siitä äänestettiin, kun itsellä ei ollut äänioikeutta. Nyt sitä ollaan suossa: 1) Eurosta ja EU:sta eroaminen on surkea vaihtoehto, 2) Eurossa ja EU:ssa pysyminen on ihan yhtä kakka nakki.

torstai 12. heinäkuuta 2012

Olen aloittanut nyt kesällä innokkaammin juosta, kun säät ovat olleet niin hyviä. On ollut kiva nähdä, miten sitä kehittyy, kun yhä useammin käy juoksemassa. Nykyisin juoksen 4,7 kilometriä puolessatunnissa. Tavoitteeni ja haaveni on ollut jo pitkään juosta 10 kilometriä tunnissa ja tällä hetkellä en ole yhtään epätoivoinen tuon tavoitteen kanssa.

Työkaverini lainasi minulle muutaman juoksukirjan. Toisessa annetaan ohjeita juoksuharrastuksen aloittamiseen ja toinen on kertomus kirjoittajan tuntemuksista juoksemista kohtaan. En ole vielä ehtinyt lukemaan kirjoja tarkemmin, mutta se mitä olen selaillut on ollut motivoivaa ja mielenkiintoista.




Painonpudotusprojektini on edennyt hyvää tahtia - tällä hetkellä olen saanut pudotettua painoa yhteensä 5 kiloa reilun kolmen viikon tuloksena. Käsittääkseni "oikea" tahti laihtua on 0,5-1,0 kg viikossa, mutta luulen että kun minä liikun luonnostaankin paljon - massaa on lähtenyt siksi nopeammin. Olen keventänyt ruokavaliotani siten, että nykyisin syön yhden kerran viikossa punaista lihaa, ja muina päivinä, kalaa, kanaa tai juustoja proteiinilähteenä. Lisäksi syön paljon marjoja ja tuoreita hedelmiä.

Aikaisempi paheeni karkki on aikalailla korvattu marjoilla ja hedelmillä. Ja jäätelöönkään en ole koskenut, eikä sitä ole tehnyt mielikään, vaikka on kesä. Kesällä on helppo pudottaa painoa, kun tarjolla on niin paljon tuoreita hedelmiä ja marjoja. Talvet ovat haaste pitkässä ja kylmässä Suomessa.

Uskon, että olen saanut aikaiseksi  uuden elämäntavan. En enää ole siinä sokerikierteessä, mihin keväällä olin jumittunut ja pahasti. Saatoin syödä viikon aikana kolmekin karkkipussia - järkyttävä kalorimäärä kaikenkaikkiaan, täysin turhia kaloreita. Luonnon omat herkut on paljon parempia ja täyttäviä niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin.

Olen nyt kesäaikaan harrastanut niitä vähintään 30 minuutin juoksulenkkejä viitenä päivänä viikossa. Se on oikeasti aika pieni panos viikossa, vaikka kuulostaa rankalta, että "Huh viisi päivää viikossa". 30 minuuttia menee lentäen. Tavallisesti lataan mp3-soittimen täyteen musiikkia, jonka tahtiin voi askeltaa. Kappaleita kuunnellessa ei niin verenmaku-suussa keskity siihen juoksemiseen, jolloin lenkki tuntuu hauskemmalta ja helpommalta.

Tällä hetkellä on tosi hyvä fiilis. Ensi viikolla onkin lähtöä Kroatian aurinkoon, kun loma alkaa. [Vaihteeksi positiivista tänne blogiin]. Kesä, jee!



perjantai 6. heinäkuuta 2012

Taas brändeistä ja suorittajista

Kesällä se aina korostuu. Ihmiset istuvat terasseilla ja grillaavat: kaivavat ne hillittömät kesäkeittiöt esiin ja istuttavat kukkia pihalle valtoimenaan. Pakko sanoa, mutta itseäni miltei oksettaa, kun näen vastapäisen talon emännän - Suomen Martha Stewartin - kukkahirvitysterassin. Hän lähti sitä valmistelemaan jo keväällä ja nyt terassilla parveilee enemmän kukkia kuin oleskeluneliöitä. Ja rouva kastelee niitä onnensakukkuroilla jokainen päivä.

Me laitatimme terassin viime syksynä pihallemme, sillä se on varsin kostea piha ja emme ole viherpeukaloita: koko piha näytti rikkaruohohirvitykseltä, ymmärrettehän, että Martha Stewartin naapurissa ei voi olla rikkaruohohirvityspihoja tai alkaa hävettää. Terassista useat sanoivat, että se on kuin tanssilattia (niin iso se on) ja kaikki on todenneet, kuinka siihen on kiva sitten laittaa niitä kukka-asetelmia kesän tullessa ja grillata pihalla. Niin teoriassa näin on. Mutta kuten sanoin niin se viherpeukalo ei vaan paljastu ja tule esille, jos sitä kipinää ei ennestään ole. Terassilla ei ole ollut yhtään mitään kukkia.

Viime viikolla ostimme sinne - mikäs sen mukavempaa - riippumaton ja pari punaista aurinkotuolia. Ei, ne tuolit eivät ole sitä uusinta villitystä - polyjotaintuoliruokaryhmästä - vaan jotain perus K-Raudan muovituoleja. Samoin riippumatto maksoi sen 30e. Se riippumatto ei ole myöskään mikään retkeilijän unelmariippumatto jostain mistälie purjekankaasta, vaan ihan peruskangasriippumatto. Aivan mahtava sellainen.

Rasittaa, kun tässä maailmassa kaiken pitäisi olla viimeisen päälle. Suomalaisen ihmisen mukien kuuluu olla Pentikiltä, Iittalasta tai sitten ne mummolta perityt retrot Arabian mallistot. Vaatteet kannattaa hankkia Marimekolta ja verhokankaat Vallilalta. Huonekalut kannattaa hankkia Muuramelta, Lundiasta tai Vepsäläiseltä. Ikeaakin voi paremman puutteessä käyttää, muttei kannata myöntää. Ruoka kannattaa olla kotimaista ruokaa ja etenkin kesällä - osta suomalaisia mansikoita. Maidoksi kelpaa vain Valio-maito. Kahvinkeitin pitää olla Moccamaster, muuten kahvi maistuu kuralta. Fiskarssin oranssit sakset kannattaa laittaa roikkumaan keittiöön ja kynsisakset vessaan. Lumenen meikkiä kannattaa suosia. Ja suklaat Fazerilta, lakut Porvoosta.

Grillin on oltava kaasugrilli - eihän grillaamisesta tule mitään ilman kaasua. Uimapuku näin kesäksi kannattaa hankkia Finnwearin mallistosta ja lakanat Finlaysonilta. Puhelimen pitää olla Nokia, vaikka he myisivät surkealla tekniikalla varustettua puhelinta. Niin ja kumisaappaat myös, Nokiat ehdottomasti. Pyöräksi kelpaa Jopo tai Helkama. Mitä vanhempi ja retrompi, sen hienompi ja parempi. Koruja, jos kaipailet, kannattaa katsoa läpi Kalevalan korumallisto.

Kesällä on hyviä alennuksia, joten aleostokset kannattaa valita oikein. Kesälomat kannattaa pitää juuri parhaimpana aikana, ei kannata valita sateista säätä. Lomakohde kannattaa valita mahdollisimman hyvin. Asuntolainaa kannattaa hakea silloin kuin korot on alhaalla. Niin periaatteessa voisit jo ostaa aleista joululahjat etukäteen. Joulukoristeet voi myös hankkia Aarikkalta jo nyt, kun ovat alennuksessa.

Hyvään alkuun olen jo päässyt tässä suorittajan roolissa, kun on tuo riippumatto tullut ostettua. Taidanpa laittaa sen kiinni jo ensi keväällä aikaisin. Ou jesh.


Zen Cafe: Aamuisin

Osta asunto, hoida koiraa
Pidä pihaa vaimon kanssa
Hanki lapset jos on saumaa
Yks tai kaks, mut hankkikaa ne

Tutustu naapureihin
Vietä niiden kanssa joskus aikaa
Järjestäkää kimppakyyti
Jos on sama duunimatka

Viiltävä tuuli käy aamuisin
Kiiltävään porttiin ja koivuihin

Laita riippukeinu kiinni keväällä
Pidä jemmarahaa pankkitilillä
Seiso väkevästi sänkys edessä
Aamuisin

Laita riippukeinu kiinni keväällä
Pese kasvosi ja käytä pyyhettä
Aamuisin

Urheilla jos jaksat pysyt kunnossa
ja nukut hyvin
Hoida lasku lähikauppaan
niin saat suuret alennukset
Jokainen markka jonka maksat veroja
auttaa sinua myös

Lukita muista ovet ja auto,
kesällä yö on valoisa yö

Viiltävä tuuli käy aamuisin
Kiiltävään porttiin ja koivuihin

Laita riippukeinu kiinni keväällä
Pidä jemmarahaa pankkitilillä
Seiso väkevästi sänkys edessä
Aamuisin

Laita riippukeinu kiinni keväällä
Pese kasvosi ja käytä pyyhettä
Aamuisin

Muista kaverit ensiset
ja soita niille silloin tällöin
Pidä niistä listaa jotka joulukortin lähettää
On tapana kiittää, katso silmiin
Kätellä voit kun lähdet pois
Isä ja äiti ajattelee, sua isä ja äiti ajattelee

Laita riippukeinu kiinni keväällä
Pidä jemmarahaa pankkitilillä
Seiso väkevästi sänkys edessä
Aamuisin

Laita riippukeinu kiinni keväällä
Pese kasvosi ja käytä pyyhettä
Aamuisin

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Ei niin painavaa asiaa metsän eläimistä

Liottelin tänään jalkojani merivedessä. Tänään on ollut niin aurinkoinen päivä, että melkein hikoilutti oma oleminen. On ollut ihana katsella, miten Espoo herää eloon aina kesäisin.

Meressä uiskenteli ankkaemo poikasensa kanssa - emon ainut poikanen hyppäsi rantakivelle pudoten siitä miltei samantien takaisin veteen. Emo ohjaili sitä kerjäämään auringonpalvojilta pullaa jos-nyt jotain-liikenisi-ja-liikenihän-sitä. Samassa pikkuankka kipitti kiireesti veteen pehmentämään suussaan olevaa isoa palaa, jota ei saanutkaan nieltyä.

Rantakahvilassa sai seurata ravintolan vakivarasta, herra oravaa, joka tällä kertaa keksi kiivetä kokonaan roskikseen sisään. Katsojana sitä sai jännittää, että pääseeköhän se eläinparka ulos sieltä vai ei. No kevyesti sieltä hyppäsi pois - selvästi tuttua touhua.

Perjantaina olin juoksemassa pururadalla. Ensin vastaan tuli rusakoiden pesue - josta jokainen pomppi eri suuntaan nähdessään minut. Yksi niistä jähmettyi paikalle kyttäämään kuin toivoen, etten huomaisi sitä, jos siinä vain seisoo hiljaa. Loppumatkasta vuorostaan tien yli pomppasi peura. En ollut aiemmin nähnyt tällä seudulla kauheasti peuroja - kettuja kyllä asustaa läheisessä korvessa.

Olen nukkunut jo monta viikkoa ikkuna raollaan ja viime yönä sain herätä pulun kurnutukseen. Tai sepelkyyhkyn, jos halutaan terminä peruspulua eläimenä jotenkin romantisoida. Hassua, että kaikenmaailman blackbirdit, jotka öisin ulkona laulavat eivät häiritse ollenkaan, mutta tuo pulun ääni herätti.

Toisinaan näen myös lepakoita lentelemässä kattojemme yllä. Ne vasta vikkeliä onkin ja hieman pelottaviakin, kun näyttävät niin taidokkailta hyönteispyydystäjiltä.

Kaikennäköistä elämää tämä Espookin tarjoaa. Toivon sydämeni pohjasta, ettei tuota lähistöllä olevaa Espoon keskuspuistoa kutisteta entisestään, kun se kauan kiistelty länsimetro alkaa liikennöidä tänne Etelä-Espooseen. Nythän siitä on jo leikattu pala pois, kun keskuspuiston vieressä sijaitseva alue Suurpelto asutettiin. Sinne muuttaville asukkaille luvattiin kaikenlaisia palveluja, ja siitä piti tulla hieno uusi asuinkeskus (taitaa jäädä vain suunnitelmaksi nuo palvelut).

On rikkaus, että saa asua tällaisella seudulla, josta on lyhyt matka kaupungin hälinään Helsinkiin ja samoin pääsee nopeasti luontoon - Espoon keskuspuistoon, jossa on paljon erilaisia eläimiä, jotka välillä yllättävät peruslenkkeilijän.

PS: Jos oman metsän eläimet käy tylsiksi niin aina voi seurata Virossa majailevan Sääksen pesää :) Tätä jännitysnäytelää olen seurannut siitä lähtien, kun poikaset olivat vielä haudottavina pienissä munissa. Nyt odotellaan lentokyvyn saavuttamista ja säästyykö pikkupoikanen, kun ei ole niin kehittynyt kuin kaksi vanhempaa poikasta.

http://pontu.eenet.ee/player/kalakotkas.html

Mukavaa alkavaa viikkoa!