keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Vihainen lintu

Kaikki, mikä liittyy jotenkin Angry Birdseihin on nyt loppu joulukaupoista. Nämä vihaiset linnut ovat hyvin suosittuja lasten keskuudessa ja lapsien on saatava niihin liittyviä oheistuotteita: unileluja, sängyn peitteitä, minifiguureita, pelejä. Olen odottanut sitä hetkeä, kun moraalinvartijat keksivät, että Angry Birdsit ovat haitaksi lapsille. Se tapahtuu joka ikinen kerta, kun jostain asiasta tulee suosittu. Esimerkkinä tästä on Harry Potter: Jossain vaiheessa Vatikaani kielsi Harry Potter-kirjat, koska ne sisältävät noituutta ja ovat "pakanallisia" kirjoja. Angry Birdsit eivät ole vielä niin suosittuja, että Vatikaani ottaisi niihin kantaa, mutta epäilen, että enemmänkin koulujen opettajat ja lastentarhojen hoitajat kauhistelevat näiden lintujen vihaisia katseita - miksi tänne tarhaan pitää tuoda vihaisen näköisiä lintuja, kun maailmassa on muutenkin pahaa?

Keväällä luin, kuinka Yhdysvalloissa paheksuttiin Lady Gagan musiikkivideota "Judas". Hämmästyttää, kuinka jotkut ihmiset ovat niin kapeakatseisia, eivätkä oikeastaan edes ymmärrä, mistä Lady Gagassakin on kyse ja näkevät vain tämän paljastavat asunsa ja luulevat häntä huomiohakuiseksi.  Lady Gagan ajatus on, että jokainen saa olla oma itsensä sellaisena luojan luomana kuin on. Lady Gaga itse on kristitty ja suurimmaksi osaksi on vähemmistöjen puolestapuhuja.

Olin Lady Gagan keikalla Hartwall-areenalla, kun tämä oli Suomessa kiertueellansa. Lady Gaga piti pienen puheenvuoron, jossa hän mainitsi, miten iloinen on nähdessään Suomen "pikkumonsterit", joiksika hän fanejaan kutsuu. Jotenkin puheenvuorossa tuli esille se, kuinka hän on aikoinaan ollut kiusattu ja ahdistunut, kun häntä on kutsuttu "friikiksi" jne. Hän totesi puheenvuorossaan, että areenalla on tarkoitus pitää mahtava keikka, ja että täällä jokainen saa olla sellainen kuin on ilman, että häntä pilkataan - kaikki ne todelliset friikit ovat nyt hallin ulkopuolella.

Uskallanpa väittää: Lady Gaga on aikansa Jeesus. Tai ainakin muistuttaa Jeesusta. Näiden konservatiivien - Gagan haukkujien ja paheksujien pitäisi katsoa itseään peiliin. Jos Jeesus eläisi nykypäivänä niin hän toimisi varmasti samalla tavalla kuin Lady Gaga eli olisi vähemmistöjen puolella. Sanotaan, että Jeesus nimenomaan otti "hylkiöt" siipiensä suojaan - paransi sairaita - spitaalisia - vammaisia. Ja Jeesusta paheksuttiin. Samoin paheksutaan nyt Lady Gagaa.

On paradoksaalista, että kristilliskonservatiiviset ihmiset, jotka puhuvat kristillisien arvojen tärkeydestä paheksuvat henkilöä, jonka tarkoitus on vahvistaa ihmisten keskuudessa lähimmäisen rakkautta ja muita hyveellisiä omantunnonarvo-tuntemuksia. Toisaalta ihmettelen muutenkin, että mitä sillä tarkoitetaan, kun puhutaan yleensä "kristillisistä arvoista"? Jos niillä arvoilla tarkoitetaan rakkautta Jumalaan ja uskontoon niin tämä on ihan ok, mutta jos tuolla termillä on tarkoitus viitata lähimmäisrakkauteen, rehellisyyteen, perheeseen ja muihin lämpimiin arvoihin niin millä oikeudella niitä pitäisi jonkun määritelmän mukaan kutsua nimenomaan "kristillisiksi" arvoiksi? Eivät ne yksinomaan ole kristittyjen arvoja, vaan arvoja siinä missä muidenkin ihmisten arvot.

Maailmassa sekoitetaan politiikka ja uskonto turhan usein. Arabimaissa uskonto on miltei laki (etenkin Saudi-Arabiassa) ja samoin Yhdysvalloissa, jossa rahakin on siunattu (20 dollarissa lukee "In God we trust"). Myös Suomessa heräsi kova haloo, kun Tarja Halonen valittiin ensimmäiselle presidenttikaudelle, että kuinka meillä voi olla presidentti, joka ei kuulu kirkkoon. Jotkut vaativat Halosen liittymistä kirkkoon, mutta myöhemmin asia kuitenkin unohdettiin. Halonen erosi kirkosta 70-luvulla perustellen päätöstään sillä, ettei kirkko tuona aikana hyväksynyt naispappeutta ja muutenkin syyllistyi seksuaalivähemmistöjen syrjintään. Halonen on harkinnut kirkkoon liittymistä, mutta ei ole halunnut tehdä sitä presidenttikaudellaan, koska ei ole halunnut, että hänen päätöksestänsä, joka on kuitenkin yksityinen asia, tehdään mitään poliittisia johtopäätöksiä. Yhdysvalloissa tällaisen presidentin valinta ei olisi mahdollista.

Kummallista on, että kirkko on yleensä se, johon liitetään vähemmistöjen syrjintä, kuten esimerkiksi syrjintä sukupuolen ja homouden takia. Naispapitkin ovat jostain syystä hirveän erikoinen juttu. Suomessa suuri osa on kuitenkin tapauskovaisia ja kirkko on onneksi osattu pitää erillään politiikasta, vaikka täälläkin niillä on tietynlainen kytkös toisiinsa.

Tässä vielä edellisten joulujen lapsien hittilelujen historiaa ja skandaaleja:
  • 1990 luvun lopussa Yhdysvaltalainen pastori leimasi Teletappien Tiivi-Taavin homomalliksi
  • 2000 luvulla Pokemon julistettiin haitaksi lapselle sen väkivaltaisuuden vuoksi
  • 2000 luvun alussa Barbie-nuken pään kokoa kasvatettiin, vartaloa pienennettiin ja tissejä kasvatettiin, jonka seurauksena nousi esille, että nukke on huono roolimalli tyttölapsille
  • 2008 Ruotsalainen kustantaja Stefan Ingvarsson ilmoitti havainnostaan, että Muumipeikko on homo ja rakastunut Nuuskamuikkuseen
  • 2008 Harry Potter leimattiin vaaraksi lapsille, sillä ne edistävät noituutta ja okkultismia
Angry Birds? Ennustan, että ensi vuonna ne ovat liian väkivaltaisia lapsille. Herranjestas sentään, vihaisen näköiset linnut lennätetään kohti ivallisen näköisiä possuja. Tämä opettaa väkivaltaa kerrakseen. Äkkiä pois ne linnut markkinoilta!

Hauskaa joulun odotusta kuitenkin! Vai pitäisikö toivottaa "kausijuhlaa" (Season's Greetings), ettei kukaan vaan loukkaannu, sillä "Christmas"-sananakin on joidenkin mielestä loukkaavaa. Huoh.

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Eesti Post

Tulimme tänään Tallinnasta. Oli mukava käydä joulumarkkinoilla juomassa glögiä ja vakiokahvilassa (kohvikissa) marjakääretortulla. Siellä kyseisessä kahvilassa ovat leivokset todella halpoja (1,90e) ja totesinkin, että jos se kahvila olisi Suomessa niin saataisiin surkeaa palvelua, kaakao olisi kermavaahdotonta pussikaakaota ja todennäköisesti leivokset olisivat muutenkin jotain 5-6 euron luokkaa. Virossa on halvempaa.

20-vuoden aikana Viro on kehittynyt valtavasti. Se itsenäistyi vuonna 1991, jonka jälkeen maan piti alkaa itsenäisesti kehittyä. Toisin kuin Latvia ja Liettua, Virolla oli oma valttinsa - nimittäin laivayhteydet Suomeen. 90-luvun alkupuolella suomalaiset matkustivat laivoilla Tallinnaan ostamaan alkoholia, tupakkaa ja piraattilevyjä. Matkustimme usein isäni kanssa Viroon - teimme päiväristeilyjä ja kävimme Mustamäen torilla ostamassa musiikkia. Mustamäen tori oli täynnä venäläisiä kauppamiehiä ja mummoja, jotka myivät kutomiaan sukkia ja lapasia. Mustamäen torille piti mennä bussilla, joka lähti laivasatamasta. Bussit olivat yleensä Suomen liikenteestä poistuneita vanhoja busseja, joissa näkyi joitakin revittyjä suomenkielisiä mainostarroja. Taksilla, jos meni Mustamäen torille, niin sai olla tarkkana, ettei kuski huijannut "kurssisekoiluilla" taksimatkaa. Suomen markat toimivat Mustamäen torilla, eikä rahaa tarvinnut edes vaihtaa eestin kruunuun.

Tallinnan keskustassa sijaitsi Viru-hotelli, josta 90-luvun alkupuolella oli tullut sellainen ns. maamerkki, jonne suomalaisia laivassa humaltuneita matkustajia kuljetettiin. Virun vieressä sijaitsi Stockmann, jossa oli samat hinnat kuin Suomenkin Stockkalla. Viru-hotellin vieressä sijaitsi myös Hesburger, jossa muistan parina kertana syöneeni, kun emme oikein tienneet, minne "uskalsi" mennä syömään ja vanhassa kaupungissakaan ei ollut vielä siihen aikaan paljon mitään. Hesburgerin ulkopuolella parveili paljon myös kauppiaita ja mummoja, ja muistankin että monet lapaset on tullut ostettua ihan vain kadulta. Jossain vaiheessa löysimme Vanhasta kaupungista Olde Hansan, joka oli siihen aikaan hyvin pieni paikka. Tuohon aikaan monet virolaiset osasivat suomea, sillä Suomen MTV3 kanavan nuorisomusiikkiohjelma "Jyrki" näkyi myös Virossa.

Siihen aikaan Viroon pääsi laivalla halvimmillaan noin 50 markan hintaan. Kävimme joskus huvin vuoksi syömässä Olde Hansan pippuripihvit, jos ei mitään tekemistä näyttänyt Suomen kamaralla olevan. Kerran menimme isäni kanssa Tallinnan hiekkarannalle oleskelemaan ja syömään jäätelöä. Opiskeluaikana vuokrasimme ystäväni kanssa talon Tallinnasta pidennetyksi viikonlopuksi. Talo oli hyvin halpa ja itseasiassa se oli ollut Viron kansallisrunoilija Lydia Koidulan koti aikoinaan. Vieläkin ihmettelen, miten saimme asunnon niin halvalla viikonlopuksi käyttöömme, kun kyseessä oli Viron kansalliskirjailijan entinen koti ja tuon Lydia Koidulan kuva oli jossakin niistä eestin kruunujen setelissäkin. Sama kuin oltaisiin menty Elias Lönnrotin kotiin asumaan.

Kun muistelee näitä aikoja niin väkisinkin sitä kummastelee, miten Tallinnan yleisilme ja pienen Viron kansan itsetunto on kohonnut näiden vuosien aikana. Tallinna on nykyisin profiloitunut kylpyläkaupungiksi ja sinne on rakennettu valtavasti mm. kauppakeskuksia ja ravintoloita. Nykyisin vanhan kaupungin Olde Hansan keskiaikaisteema on joka ikisessä ravintolassa Vanhassa kaupungissa ja tarjoilijat haluavat tippejä (mitä ei 90-luvulla ollut). Joulumarkkinatkin perustuvat keski-aikaiseen teemaan. Vanhassa kaupungissa käy turisteja pilvin pimein - enemmän kuin Helsingin katukuvassa näkyy. Monesti mietityttää, että mitä kuuluu Mustamäen torille? Sinne nimittäin rakennettiin 90-luvun loppupuolella valtava rakennus niitä piratismilevyjen kauppiaita varten - sisätilat ns. rikollisporukalle. Kun Viro liittyi EU:hun, EU:n vaatimus oli, että tuollainen rikollisuus oli Viron lopetettava. Näin myös kävi lukuunottamatta joitakin satamassa sijaitsevia Sadamarketteja jne.

Joskus opiskeluaikana tutustuimme kahteen virolaiseen opiskelijaan ystäväni kanssa ja he kertoivat, että ne silloiset kaupustelijat olivat suurimmaksi osaksi Neuvoston hajoamisen jälkeen Viroon jääneitä venäläisiä. Virolaiset vihasivat heitä. Mutta kun asiaa ajattelee niin ilman sitä suunnatonta suomalaisten laivareissailua ja rahan heittämistä Viron maalle näiden venäläisten kautta olisiko Viro nyt siinä missä nyt on. Itse en ole käynyt Latviassa tai Liettuassa, mutta olen kuullut muiden siellä käyneiden kertovan, että niiden maiden pääkaupungit ovat sellaisia kuin Viro oli 90-luvun alussa. Ne eivät ole yhtään niin kehittynyitä kuin Tallinna. Kärjistettynä: Suomalaisten ryyppyreissut Tallinnaan kasvattivat Viron taloutta.

Nyttemmin virolaiset eivät enää osaa suomen kieltä, vaikka useat suomalaiset niin vielä luulevatkin. Virossa ei enää näytetä Suomen tv-kanavia, vaan heillä on omiakin hyviä kanavia.

Tallinnassa saa ystävällistä palvelua ja se on varsin ihana kaupunki. On ihana nähdä kuinka ihmiset viihtyvät siinä hansakaupungissa ja se on saanut suurta arvostusta osakseen - sitä mitä sen kaupungin kuuluukin saada. Silti täytyy moittia tätä meidän typerää kansaa - edelleen katukuvassa näkee humalaisia sikoja, jotka huutelevat virolaisille ja öykkäröivät etsien strippibaareja. Jostain syystä suomalainen luulee olevansa maailman omistaja mennessään Tallinnaan, kun siellä-nyt-on-sitä-halpaa-viinaa. Vaikka Viro on kehittynyt 90-luvulta niin eräs kansa ei ole. Hävetti tuolla risteilyllä suomalaisten puolesta.

Virolle oli onnenpotku, että liittyi Euroopan yhteiseen valuuttaan. Sen myötä se on hyvin eurooppalaistunut maa, jossa turismi kukoistaa ja se sai tehtyä suuren pesäeron sitä alistaneeseen Venäjään. Vaikka puhutaan usein siitä, miten me suomalaiset olimme toisen maailmansodan aikaan puolueettomia ja sen avulla pärjäsimme niin ei se nyt suorastaan ihan niin ollut kuin kultareunuksin maalaillaan. Meidän puolella taisteli näitä saksalaisia, jotka myöhemmin polttivat Lapin, kun osoittautui, että emme olleetkaan heidän puolella. Mutta jos emme olisi liittoutuneet Saksan puolelle sillä hetkellä ja olisimme Viron ja muiden Baltian maiden kaltaisesti vain "lainanneet maita" Neuvostoliiton käyttöön niin olisimme todennäköisesti ihan samassa tilanteessa kuin Baltian maat tällä hetkellä. Strategisesti oli hyvä, että olimme jossain vaiheessa kärjistettynä sanottuna "Hitlerin joukoissa".

Kaikki sympatiani ovat usein pienen Viron puolella. Ja Viro on usein Suomen puolella. Euroviisuissa saamme aina Virolta vähintäänkin yhden pisteen. Kun Suomi voitti jääkiekon MM-kisat vuonna 2011, tarkastelin ja tutkin, mitä muut maat kirjoittivat tuosta Suomen voitosta. Euroopassa asia uutisoitiin tyyliin Suomi-nyt-voitti-Ruotsin. Norjassa ei nyt otettu oikein mitään kantaa. Ruotsin Aftonbladet uutisoi verkossa kauhutuntemuksia, kun näin pääsi käymään. Huvikseni menin sitten Viron iltapäivälehtien sivuille katselemaan: "Eesti post" ja "Ohtuleht". Ohtulehtin etusivulla oli kuva Leijonista mitalit kaulassa isossa rykelmässä ja yllä luki "Hyvä Suomi!". Kyllä virtasi lämmin tunne - mikä muu näistä maailman maista voi koskaan olla niin empaattisesti toisen maan puolella ja kannustaa Suomea vilpittömästi? Minkä muun maan media olisi voinut uutisoida noilla kahdella sanalla jääkiekon MM-kullasta? Ei minkään muun maan (Suomen lisäksi) kuin Viron.

 


Oli hassua myös havaita Tallinnan reissulla, kun olin suklaakauppa Kalevissa, kuinka sinne tullut venäläinen turisti ja virolaisen suklaakaupan myyjä kommunikoivat. Heidän kommunikointikielekseen muodostui suomen kieli. Venäläiset naiset kysyivät huonolla suomella, että mitkä karkit ovat hyviä, johon suklaakaupan myyjä vastasi myöskin huonolla suomella, että vodkakarkit. He saivat aikaan yhteisen hauskan pienen keskustelun.

Jossain asioissa Suomen pitäisi kuitenkin osata pitää puolensa. Nimittäin savusaunassa - luin lehdessä, että Viro aikoo anoa savusaunan Unescon maailmanperintökohteekseen ensi kesään 2012 mennessä. Kaikki me suomalaiset tiedämme, että savusauna on lähtöisin Suomesta. Samoin kuin sähkösauna, jonka kuulemma ruotsalaiset ovat jo omineet. Kas kun ei joulupukkiakin omita. Jossain asioissa vaan pitäisi osata toimia ja älähtää aikaisemmin. Vielähän tuohonkin voisivat suomalaiset ehtiä vaikuttaa.

Jokatapauksessa kaikki sympatia, empatia ja lämpö Virolle!

maanantai 5. joulukuuta 2011

Ei laaksoa ei kukkulaa

Presidentinvaalit ovat jo tammikuussa. Mikä on todennäköisyys, että Paavosta tulee presidentti? -3/8. Aika suuri todennäköisyys.

En ole edes kunnolla aloittanut ehdokkaiden vahtaamista - ehkä siksi, kun ehdokkaat (mukaanlukien paavot)ovat kaikki samankaltaisia kuivahkoja politiikan taitureita. Ensimmäistä kertaa en osaa sanoa etukäteen, ketä äänestän. Sen sijaan tuttuun tapaan osaan sanoa, ketä en ainakaan äänestä. Ehkä niin voi taas karsia ja katsoa, että mitä jää jäljelle ja äänestää sitten jämiä.

Sauli Niinistöä en äänestä. Sen pystyn sanomaan jo suoralta kädeltä. En äänestä ehdokasta, joka avoimesti vie meitä Natoon. Suomen valtti on ollut aina riippumattomuus ja puoluettomuus. Sen takia pärjäämme hyvin myös rauhanturvaoperaatioissa, missä olemmekin hämmästyttävän hyviä. Nato on sotilasliitto.  On aivan turha mennä sotkeutumaan Yhdysvaltojen sotiin Lähi-idässä. En todellakaan ymmärrä, miksi jotkut ihmiset ovat niin venäjänpelkoisia, että luulevat Naton tuovan jonkinlaista turvaa meille. Luulevatko ne ihmiset ihan oikeasti, että Yhdysvaltoja hirveästi kiinnostaisi tulla tänne omien ukkojensa kanssa taistelemaan tällaisen metsäläismaan puolesta, jos vaikka Venäjä hyökkäisikin. Suomi olisi  kaiken tuon jälkeen pelkkä taistelutanner. Diplomatiasuhteet Venäjään ovat tuhat kertaa tärkeämmät kuin liitto sotilasliiton kanssa.

Mielestäni sellaisissa ihmisissä on myös yleensä jotain vikaa, jos ei löydä ikäisensä seuraa. Ehkä olen konservatiivi tässä asiassa, mutta on se minusta hiukan outoa, että lähes eläkeläinen (60-vuotias) menee naimisiin puolet nuoremman "runotytön" (31-vuotiaan) kanssa. Median uutisointi tästä on ollut aika huvittavaa ja jälleen kerran aikalailla aivopesua. Lehdessä oli iso kuva Jennistä ja teksti alla, jossa luki Niinistön siteeraus: "Jenni olisi hyvä maanäiti". Sen sijaan lehden sisälehdillä saatiin sitten lukea korostuneesti Paavo Lipposen ja Päivi Lipposen ikäerosta. On se kamalaa, kun on sitä ikäeroa. Ikäero 26 vuotta. Mutta hei. Onneksi meillä on Jenni - hyvä maanäiti (Ikäero 31 vuotta, mutta shh.. ei puhuta siitä).

No ei sen puoleen, voin suoraan sanoa, että en äänestä myöskään sellaista ihmistä kuin Lipponen. Samat neljä kirjainta n-a-t-o kummittelee tämän miehen takana. Lisäksi hän on 70-vuotias oikeistolainen demari, joka on kirjoittanut kirjan nimeltä "Järki voittaa". Ei ihan sytytä tämä ehdokas.

No ketä sitten jää jäljelle? Timo Soini? No eipä tuokaan ukkeli saa letkautuksillaan minun ääntäni, vaikka hauska onkin. Pidän siitä, että Soinin myötä tätä kolmen suuren puolueen valtaa on hieman järistetty. Soini on saanut väriä politiikkaan ja paljon sellaisia aiheita esille, joita ei aiemmin osattu kyseenalaistaa. Esimerkiksi tämä Euroopan unioni - kuinka moni edes aikaisemmin oli ajatellut, että EU:sta voisi erotakin ennen kuin Soini alkoi tätä toitottaa. Suomi jotenkin nukkui ja piti kaikkia tehtyjä päätöksiä peruuttamattomina.

Sitten on tämä Paavo Väyrynen. Mies, joka ei aikasemmin osannut nauraa itselleen. Mies, johon liitetään sanat mediapeli, takinkääntö ja kepu. Paavo luottaa itseensä enemmäin kuin hänen oma puolueensa. Luulen, että Paavo saa kepun uuteen nousuun, vaikka hetken ehdin jo Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen floppauksien jälkeen huokaista helpotuksesta, että "nyt se kepu on kaatunut, eikä sieltä enää koskaan nouse". Paavo on nykyisin trendikäs ja saattaa olla suurikin yllättäjä vaaleissa.

No nyt on kahlattu läpi neljän suuren puolueen edustajaa. Jäljelle jää Vihreiden Pekka Haavisto, RKP:n Eva Biaudet, Vasemmiston Arhinmäki ja KD:n Sari Essayah. Vihreitä ja Kristillisdemareita en äänestä. Piste. Arhinmäestäkin pidän enemmän kulttuuri- ja urheiluministerinä kuin presidenttinä. Jäljelle jää siis Eva Biaudet, joka on mielestäni aika hajuton ja mauton. En ollut koskaan aikaisemmin edes kuullut hänestä, enkä oikeastaan vielä nähnytkään hänestä paljoa. Mutta eipä kai hän ole paha vaihtoehto - varmaan ihan kielitaitoinen ja vallan edustavan näköinen. Eikä mitenkään ärsyttävä. Täytyy tuumia ja alkaa seurata vähän tarkemmin paneelikeskusteluja.

Ihan rehellisesti sanottuna, kuka tahansa näistä ehdokkaista pärjäisi presidenttinä. Presidentin valtaoikeuksia on supistettu niin paljon, että ei sillä enää niin suurta merkitystä ole, kuka siellä ylimmällä pallilla muumimamman laukku kädessä huseeraa. Siksi se onkin ensisijaisen tärkeää, että sinne valitaan ihminen, jolla on mahdollisuuksia rakentavasti luoda hyviä suhteita Venäjään. Sellainen ihminen, joka ei ole myymässä Suomea ja puhumassa jatkuvasta globalisoitumista.

Olin tänään aerobicissa. Tunnin lopussa ohjaaja soitti Finlandia-hymnin ja toivotti hyvää itsenäisyyspäivää. Samalla hän heitti vitsillä venyttelyjen kohdalla, että "jos olet kauhean isänmaalinen ja sisukas suomalainen niin tässä kohtaa puristat pakaroita yhteen niin venytys reidessä tuntuu kovemmin." Eräs tunnilla käyvä vakiojumppaaja huudahti siihen: "Hei ei me voida, kun me ollaan EU:n kansalaisia, eikä suomalaisia" ja sai aikaiseksi hymähdyksen salissa. Näinhän se on - Suomi kuuluu nykyisin liittovaltioon nimeltä EU ja toimii siinä maksajamaana. Oikeasti meidän pitäisi juhlia meidän itsenäisyyttä EU:n juhlapäivänä  9.5. ja kuunnella Beethovenin "Oodi ilolle" Sibeliuksen sijaan ja olla onnellisia, että ollaan kreikkalaisten kanssa yhtä liittoa. Ai että, on ihana olla eurooppalainen!

Kaikesta tästä globalisoitumisesta huolimatta...Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille. Muistakaa sytyttää klo18 kaksi kynttilää ikkunoihin <3