Tulimme tänään Tallinnasta. Oli mukava käydä joulumarkkinoilla juomassa glögiä ja vakiokahvilassa (kohvikissa) marjakääretortulla. Siellä kyseisessä kahvilassa ovat leivokset todella halpoja (1,90e) ja totesinkin, että jos se kahvila olisi Suomessa niin saataisiin surkeaa palvelua, kaakao olisi kermavaahdotonta pussikaakaota ja todennäköisesti leivokset olisivat muutenkin jotain 5-6 euron luokkaa. Virossa on halvempaa.
20-vuoden aikana Viro on kehittynyt valtavasti. Se itsenäistyi vuonna 1991, jonka jälkeen maan piti alkaa itsenäisesti kehittyä. Toisin kuin Latvia ja Liettua, Virolla oli oma valttinsa - nimittäin laivayhteydet Suomeen. 90-luvun alkupuolella suomalaiset matkustivat laivoilla Tallinnaan ostamaan alkoholia, tupakkaa ja piraattilevyjä. Matkustimme usein isäni kanssa Viroon - teimme päiväristeilyjä ja kävimme Mustamäen torilla ostamassa musiikkia. Mustamäen tori oli täynnä venäläisiä kauppamiehiä ja mummoja, jotka myivät kutomiaan sukkia ja lapasia. Mustamäen torille piti mennä bussilla, joka lähti laivasatamasta. Bussit olivat yleensä Suomen liikenteestä poistuneita vanhoja busseja, joissa näkyi joitakin revittyjä suomenkielisiä mainostarroja. Taksilla, jos meni Mustamäen torille, niin sai olla tarkkana, ettei kuski huijannut "kurssisekoiluilla" taksimatkaa. Suomen markat toimivat Mustamäen torilla, eikä rahaa tarvinnut edes vaihtaa eestin kruunuun.
Tallinnan keskustassa sijaitsi Viru-hotelli, josta 90-luvun alkupuolella oli tullut sellainen ns. maamerkki, jonne suomalaisia laivassa humaltuneita matkustajia kuljetettiin. Virun vieressä sijaitsi Stockmann, jossa oli samat hinnat kuin Suomenkin Stockkalla. Viru-hotellin vieressä sijaitsi myös Hesburger, jossa muistan parina kertana syöneeni, kun emme oikein tienneet, minne "uskalsi" mennä syömään ja vanhassa kaupungissakaan ei ollut vielä siihen aikaan paljon mitään. Hesburgerin ulkopuolella parveili paljon myös kauppiaita ja mummoja, ja muistankin että monet lapaset on tullut ostettua ihan vain kadulta. Jossain vaiheessa löysimme Vanhasta kaupungista Olde Hansan, joka oli siihen aikaan hyvin pieni paikka. Tuohon aikaan monet virolaiset osasivat suomea, sillä Suomen MTV3 kanavan nuorisomusiikkiohjelma "Jyrki" näkyi myös Virossa.
Siihen aikaan Viroon pääsi laivalla halvimmillaan noin 50 markan hintaan. Kävimme joskus huvin vuoksi syömässä Olde Hansan pippuripihvit, jos ei mitään tekemistä näyttänyt Suomen kamaralla olevan. Kerran menimme isäni kanssa Tallinnan hiekkarannalle oleskelemaan ja syömään jäätelöä. Opiskeluaikana vuokrasimme ystäväni kanssa talon Tallinnasta pidennetyksi viikonlopuksi. Talo oli hyvin halpa ja itseasiassa se oli ollut Viron kansallisrunoilija Lydia Koidulan koti aikoinaan. Vieläkin ihmettelen, miten saimme asunnon niin halvalla viikonlopuksi käyttöömme, kun kyseessä oli Viron kansalliskirjailijan entinen koti ja tuon Lydia Koidulan kuva oli jossakin niistä eestin kruunujen setelissäkin. Sama kuin oltaisiin menty Elias Lönnrotin kotiin asumaan.
Kun muistelee näitä aikoja niin väkisinkin sitä kummastelee, miten Tallinnan yleisilme ja pienen Viron kansan itsetunto on kohonnut näiden vuosien aikana. Tallinna on nykyisin profiloitunut kylpyläkaupungiksi ja sinne on rakennettu valtavasti mm. kauppakeskuksia ja ravintoloita. Nykyisin vanhan kaupungin Olde Hansan keskiaikaisteema on joka ikisessä ravintolassa Vanhassa kaupungissa ja tarjoilijat haluavat tippejä (mitä ei 90-luvulla ollut). Joulumarkkinatkin perustuvat keski-aikaiseen teemaan. Vanhassa kaupungissa käy turisteja pilvin pimein - enemmän kuin Helsingin katukuvassa näkyy. Monesti mietityttää, että mitä kuuluu Mustamäen torille? Sinne nimittäin rakennettiin 90-luvun loppupuolella valtava rakennus niitä piratismilevyjen kauppiaita varten - sisätilat ns. rikollisporukalle. Kun Viro liittyi EU:hun, EU:n vaatimus oli, että tuollainen rikollisuus oli Viron lopetettava. Näin myös kävi lukuunottamatta joitakin satamassa sijaitsevia Sadamarketteja jne.
Joskus opiskeluaikana tutustuimme kahteen virolaiseen opiskelijaan ystäväni kanssa ja he kertoivat, että ne silloiset kaupustelijat olivat suurimmaksi osaksi Neuvoston hajoamisen jälkeen Viroon jääneitä venäläisiä. Virolaiset vihasivat heitä. Mutta kun asiaa ajattelee niin ilman sitä suunnatonta suomalaisten laivareissailua ja rahan heittämistä Viron maalle näiden venäläisten kautta olisiko Viro nyt siinä missä nyt on. Itse en ole käynyt Latviassa tai Liettuassa, mutta olen kuullut muiden siellä käyneiden kertovan, että niiden maiden pääkaupungit ovat sellaisia kuin Viro oli 90-luvun alussa. Ne eivät ole yhtään niin kehittynyitä kuin Tallinna. Kärjistettynä: Suomalaisten ryyppyreissut Tallinnaan kasvattivat Viron taloutta.
Nyttemmin virolaiset eivät enää osaa suomen kieltä, vaikka useat suomalaiset niin vielä luulevatkin. Virossa ei enää näytetä Suomen tv-kanavia, vaan heillä on omiakin hyviä kanavia.
Tallinnassa saa ystävällistä palvelua ja se on varsin ihana kaupunki. On ihana nähdä kuinka ihmiset viihtyvät siinä hansakaupungissa ja se on saanut suurta arvostusta osakseen - sitä mitä sen kaupungin kuuluukin saada. Silti täytyy moittia tätä meidän typerää kansaa - edelleen katukuvassa näkee humalaisia sikoja, jotka huutelevat virolaisille ja öykkäröivät etsien strippibaareja. Jostain syystä suomalainen luulee olevansa maailman omistaja mennessään Tallinnaan, kun siellä-nyt-on-sitä-halpaa-viinaa. Vaikka Viro on kehittynyt 90-luvulta niin eräs kansa ei ole. Hävetti tuolla risteilyllä suomalaisten puolesta.
Virolle oli onnenpotku, että liittyi Euroopan yhteiseen valuuttaan. Sen myötä se on hyvin eurooppalaistunut maa, jossa turismi kukoistaa ja se sai tehtyä suuren pesäeron sitä alistaneeseen Venäjään. Vaikka puhutaan usein siitä, miten me suomalaiset olimme toisen maailmansodan aikaan puolueettomia ja sen avulla pärjäsimme niin ei se nyt suorastaan ihan niin ollut kuin kultareunuksin maalaillaan. Meidän puolella taisteli näitä saksalaisia, jotka myöhemmin polttivat Lapin, kun osoittautui, että emme olleetkaan heidän puolella. Mutta jos emme olisi liittoutuneet Saksan puolelle sillä hetkellä ja olisimme Viron ja muiden Baltian maiden kaltaisesti vain "lainanneet maita" Neuvostoliiton käyttöön niin olisimme todennäköisesti ihan samassa tilanteessa kuin Baltian maat tällä hetkellä. Strategisesti oli hyvä, että olimme jossain vaiheessa kärjistettynä sanottuna "Hitlerin joukoissa".
Kaikki sympatiani ovat usein pienen Viron puolella. Ja Viro on usein Suomen puolella. Euroviisuissa saamme aina Virolta vähintäänkin yhden pisteen. Kun Suomi voitti jääkiekon MM-kisat vuonna 2011, tarkastelin ja tutkin, mitä muut maat kirjoittivat tuosta Suomen voitosta. Euroopassa asia uutisoitiin tyyliin Suomi-nyt-voitti-Ruotsin. Norjassa ei nyt otettu oikein mitään kantaa. Ruotsin Aftonbladet uutisoi verkossa kauhutuntemuksia, kun näin pääsi käymään. Huvikseni menin sitten Viron iltapäivälehtien sivuille katselemaan: "Eesti post" ja "Ohtuleht". Ohtulehtin etusivulla oli kuva Leijonista mitalit kaulassa isossa rykelmässä ja yllä luki "Hyvä Suomi!". Kyllä virtasi lämmin tunne - mikä muu näistä maailman maista voi koskaan olla niin empaattisesti toisen maan puolella ja kannustaa Suomea vilpittömästi? Minkä muun maan media olisi voinut uutisoida noilla kahdella sanalla jääkiekon MM-kullasta? Ei minkään muun maan (Suomen lisäksi) kuin Viron.
Oli hassua myös havaita Tallinnan reissulla, kun olin suklaakauppa Kalevissa, kuinka sinne tullut venäläinen turisti ja virolaisen suklaakaupan myyjä kommunikoivat. Heidän kommunikointikielekseen muodostui suomen kieli. Venäläiset naiset kysyivät huonolla suomella, että mitkä karkit ovat hyviä, johon suklaakaupan myyjä vastasi myöskin huonolla suomella, että vodkakarkit. He saivat aikaan yhteisen hauskan pienen keskustelun.
Jossain asioissa Suomen pitäisi kuitenkin osata pitää puolensa. Nimittäin savusaunassa - luin lehdessä, että Viro aikoo anoa savusaunan Unescon maailmanperintökohteekseen ensi kesään 2012 mennessä. Kaikki me suomalaiset tiedämme, että savusauna on lähtöisin Suomesta. Samoin kuin sähkösauna, jonka kuulemma ruotsalaiset ovat jo omineet. Kas kun ei joulupukkiakin omita. Jossain asioissa vaan pitäisi osata toimia ja älähtää aikaisemmin. Vielähän tuohonkin voisivat suomalaiset ehtiä vaikuttaa.
Jokatapauksessa kaikki sympatia, empatia ja lämpö Virolle!
20-vuoden aikana Viro on kehittynyt valtavasti. Se itsenäistyi vuonna 1991, jonka jälkeen maan piti alkaa itsenäisesti kehittyä. Toisin kuin Latvia ja Liettua, Virolla oli oma valttinsa - nimittäin laivayhteydet Suomeen. 90-luvun alkupuolella suomalaiset matkustivat laivoilla Tallinnaan ostamaan alkoholia, tupakkaa ja piraattilevyjä. Matkustimme usein isäni kanssa Viroon - teimme päiväristeilyjä ja kävimme Mustamäen torilla ostamassa musiikkia. Mustamäen tori oli täynnä venäläisiä kauppamiehiä ja mummoja, jotka myivät kutomiaan sukkia ja lapasia. Mustamäen torille piti mennä bussilla, joka lähti laivasatamasta. Bussit olivat yleensä Suomen liikenteestä poistuneita vanhoja busseja, joissa näkyi joitakin revittyjä suomenkielisiä mainostarroja. Taksilla, jos meni Mustamäen torille, niin sai olla tarkkana, ettei kuski huijannut "kurssisekoiluilla" taksimatkaa. Suomen markat toimivat Mustamäen torilla, eikä rahaa tarvinnut edes vaihtaa eestin kruunuun.
Tallinnan keskustassa sijaitsi Viru-hotelli, josta 90-luvun alkupuolella oli tullut sellainen ns. maamerkki, jonne suomalaisia laivassa humaltuneita matkustajia kuljetettiin. Virun vieressä sijaitsi Stockmann, jossa oli samat hinnat kuin Suomenkin Stockkalla. Viru-hotellin vieressä sijaitsi myös Hesburger, jossa muistan parina kertana syöneeni, kun emme oikein tienneet, minne "uskalsi" mennä syömään ja vanhassa kaupungissakaan ei ollut vielä siihen aikaan paljon mitään. Hesburgerin ulkopuolella parveili paljon myös kauppiaita ja mummoja, ja muistankin että monet lapaset on tullut ostettua ihan vain kadulta. Jossain vaiheessa löysimme Vanhasta kaupungista Olde Hansan, joka oli siihen aikaan hyvin pieni paikka. Tuohon aikaan monet virolaiset osasivat suomea, sillä Suomen MTV3 kanavan nuorisomusiikkiohjelma "Jyrki" näkyi myös Virossa.
Siihen aikaan Viroon pääsi laivalla halvimmillaan noin 50 markan hintaan. Kävimme joskus huvin vuoksi syömässä Olde Hansan pippuripihvit, jos ei mitään tekemistä näyttänyt Suomen kamaralla olevan. Kerran menimme isäni kanssa Tallinnan hiekkarannalle oleskelemaan ja syömään jäätelöä. Opiskeluaikana vuokrasimme ystäväni kanssa talon Tallinnasta pidennetyksi viikonlopuksi. Talo oli hyvin halpa ja itseasiassa se oli ollut Viron kansallisrunoilija Lydia Koidulan koti aikoinaan. Vieläkin ihmettelen, miten saimme asunnon niin halvalla viikonlopuksi käyttöömme, kun kyseessä oli Viron kansalliskirjailijan entinen koti ja tuon Lydia Koidulan kuva oli jossakin niistä eestin kruunujen setelissäkin. Sama kuin oltaisiin menty Elias Lönnrotin kotiin asumaan.
Kun muistelee näitä aikoja niin väkisinkin sitä kummastelee, miten Tallinnan yleisilme ja pienen Viron kansan itsetunto on kohonnut näiden vuosien aikana. Tallinna on nykyisin profiloitunut kylpyläkaupungiksi ja sinne on rakennettu valtavasti mm. kauppakeskuksia ja ravintoloita. Nykyisin vanhan kaupungin Olde Hansan keskiaikaisteema on joka ikisessä ravintolassa Vanhassa kaupungissa ja tarjoilijat haluavat tippejä (mitä ei 90-luvulla ollut). Joulumarkkinatkin perustuvat keski-aikaiseen teemaan. Vanhassa kaupungissa käy turisteja pilvin pimein - enemmän kuin Helsingin katukuvassa näkyy. Monesti mietityttää, että mitä kuuluu Mustamäen torille? Sinne nimittäin rakennettiin 90-luvun loppupuolella valtava rakennus niitä piratismilevyjen kauppiaita varten - sisätilat ns. rikollisporukalle. Kun Viro liittyi EU:hun, EU:n vaatimus oli, että tuollainen rikollisuus oli Viron lopetettava. Näin myös kävi lukuunottamatta joitakin satamassa sijaitsevia Sadamarketteja jne.
Joskus opiskeluaikana tutustuimme kahteen virolaiseen opiskelijaan ystäväni kanssa ja he kertoivat, että ne silloiset kaupustelijat olivat suurimmaksi osaksi Neuvoston hajoamisen jälkeen Viroon jääneitä venäläisiä. Virolaiset vihasivat heitä. Mutta kun asiaa ajattelee niin ilman sitä suunnatonta suomalaisten laivareissailua ja rahan heittämistä Viron maalle näiden venäläisten kautta olisiko Viro nyt siinä missä nyt on. Itse en ole käynyt Latviassa tai Liettuassa, mutta olen kuullut muiden siellä käyneiden kertovan, että niiden maiden pääkaupungit ovat sellaisia kuin Viro oli 90-luvun alussa. Ne eivät ole yhtään niin kehittynyitä kuin Tallinna. Kärjistettynä: Suomalaisten ryyppyreissut Tallinnaan kasvattivat Viron taloutta.
Nyttemmin virolaiset eivät enää osaa suomen kieltä, vaikka useat suomalaiset niin vielä luulevatkin. Virossa ei enää näytetä Suomen tv-kanavia, vaan heillä on omiakin hyviä kanavia.
Tallinnassa saa ystävällistä palvelua ja se on varsin ihana kaupunki. On ihana nähdä kuinka ihmiset viihtyvät siinä hansakaupungissa ja se on saanut suurta arvostusta osakseen - sitä mitä sen kaupungin kuuluukin saada. Silti täytyy moittia tätä meidän typerää kansaa - edelleen katukuvassa näkee humalaisia sikoja, jotka huutelevat virolaisille ja öykkäröivät etsien strippibaareja. Jostain syystä suomalainen luulee olevansa maailman omistaja mennessään Tallinnaan, kun siellä-nyt-on-sitä-halpaa-viinaa. Vaikka Viro on kehittynyt 90-luvulta niin eräs kansa ei ole. Hävetti tuolla risteilyllä suomalaisten puolesta.
Virolle oli onnenpotku, että liittyi Euroopan yhteiseen valuuttaan. Sen myötä se on hyvin eurooppalaistunut maa, jossa turismi kukoistaa ja se sai tehtyä suuren pesäeron sitä alistaneeseen Venäjään. Vaikka puhutaan usein siitä, miten me suomalaiset olimme toisen maailmansodan aikaan puolueettomia ja sen avulla pärjäsimme niin ei se nyt suorastaan ihan niin ollut kuin kultareunuksin maalaillaan. Meidän puolella taisteli näitä saksalaisia, jotka myöhemmin polttivat Lapin, kun osoittautui, että emme olleetkaan heidän puolella. Mutta jos emme olisi liittoutuneet Saksan puolelle sillä hetkellä ja olisimme Viron ja muiden Baltian maiden kaltaisesti vain "lainanneet maita" Neuvostoliiton käyttöön niin olisimme todennäköisesti ihan samassa tilanteessa kuin Baltian maat tällä hetkellä. Strategisesti oli hyvä, että olimme jossain vaiheessa kärjistettynä sanottuna "Hitlerin joukoissa".
Kaikki sympatiani ovat usein pienen Viron puolella. Ja Viro on usein Suomen puolella. Euroviisuissa saamme aina Virolta vähintäänkin yhden pisteen. Kun Suomi voitti jääkiekon MM-kisat vuonna 2011, tarkastelin ja tutkin, mitä muut maat kirjoittivat tuosta Suomen voitosta. Euroopassa asia uutisoitiin tyyliin Suomi-nyt-voitti-Ruotsin. Norjassa ei nyt otettu oikein mitään kantaa. Ruotsin Aftonbladet uutisoi verkossa kauhutuntemuksia, kun näin pääsi käymään. Huvikseni menin sitten Viron iltapäivälehtien sivuille katselemaan: "Eesti post" ja "Ohtuleht". Ohtulehtin etusivulla oli kuva Leijonista mitalit kaulassa isossa rykelmässä ja yllä luki "Hyvä Suomi!". Kyllä virtasi lämmin tunne - mikä muu näistä maailman maista voi koskaan olla niin empaattisesti toisen maan puolella ja kannustaa Suomea vilpittömästi? Minkä muun maan media olisi voinut uutisoida noilla kahdella sanalla jääkiekon MM-kullasta? Ei minkään muun maan (Suomen lisäksi) kuin Viron.
Oli hassua myös havaita Tallinnan reissulla, kun olin suklaakauppa Kalevissa, kuinka sinne tullut venäläinen turisti ja virolaisen suklaakaupan myyjä kommunikoivat. Heidän kommunikointikielekseen muodostui suomen kieli. Venäläiset naiset kysyivät huonolla suomella, että mitkä karkit ovat hyviä, johon suklaakaupan myyjä vastasi myöskin huonolla suomella, että vodkakarkit. He saivat aikaan yhteisen hauskan pienen keskustelun.
Jossain asioissa Suomen pitäisi kuitenkin osata pitää puolensa. Nimittäin savusaunassa - luin lehdessä, että Viro aikoo anoa savusaunan Unescon maailmanperintökohteekseen ensi kesään 2012 mennessä. Kaikki me suomalaiset tiedämme, että savusauna on lähtöisin Suomesta. Samoin kuin sähkösauna, jonka kuulemma ruotsalaiset ovat jo omineet. Kas kun ei joulupukkiakin omita. Jossain asioissa vaan pitäisi osata toimia ja älähtää aikaisemmin. Vielähän tuohonkin voisivat suomalaiset ehtiä vaikuttaa.
Jokatapauksessa kaikki sympatia, empatia ja lämpö Virolle!
1 kommentti:
No voi p..kele, ensin Maamme Laulu, sitten Porilaisten marssi ja nyt Savusauna!
Lähetä kommentti