Ensimmäinen presidenttivaalikierros päättyi viikko sitten. Sen jälkeen olemme saaneet seurata, kuinka herrasmiehet Haavisto ja Niinistö käyvät laimeaa keskustelua keskenään ulkopolitiikan asioista. Ensimmäisen kierroksen päätyttyä olin varma, että antaisin ensimmäistä kertaa elämässäni ääneni ruiskukkapuolueen ehdokkaalle pelkästään vaalituloksen luoman pettymyksen takia. Ärsytti suuresti katsoa Tavastialla juhlivia hipstereitä. Mutta tarkemmin kuin ajattelee niin aika ärsyttävät juhlat niillä kokoomuslaisilla kravattikaulaisilla ukkeleillakin oli, jossa "maan tuleva 33-vuotias äiti" varovasti ja hillitysti vastasi toimittajien kysymyksiin: "Katsotaan nämä vaalit ensin. Katsotaan nämä vaalit ensin." Robottiruttunen.
Töissä eräs työkaverini pyysi ihmisiä listaamaan fläppitaululle molempien ehdokkaiden hyviä ja huonoja puolia. No siihen heti joku talvisota-aikaan jäänyt heppu kommentoi, että "Homosivari ei voi olla puolustusvoimien ylijohtaja". No samassapa kysyttiin, että mitenköhän se sivarius siihen vaikuttaa? Eihän Tarja Halonenkaan ollut käynyt armeijaa. "-No en mä sitä äänestänytkään", oli vastaus. Toisekseen pitäisi kyllä kysyä, että kun osa ihmisistä ei äänestä Haavistoa homouden vuoksi, että mitä presidentin yksityiselämällä on vaikutusta maan johtamiseen? Ja samoin voisi kysyä, että onko se sitten hyväksyttävämpää, että Saulilla on 30-vuotta nuorempi vaimo? Ehkä Sauli pitäisi eheyttää?
Kun mennään noin 15-vuotta eteenpäin, niin Jenni saa alkaa opetella uutta ammattia runokirjojen kirjoittamisen sijaan: Omaishoitajia Suomessa tarvitaankin. Ja sitten kun Saulia ei enää ole, niin Jenni on vielä nuori likka ja voi hankkia kokonaan uuden elämän - uuden miehen, uuden kodin. Oikeastaan aika hyvä diili, kun kerran saa asua Mäntyniemessäkin kerran elämässään.
Vaaliväittelyissä Haavisto on ollut ehdottomasti parempi ulosanniltaan kuin Niinistö. Hänellä on paljon ulkopoliittista kokemusta, Niinistöllä ei ole yhtään. Lisäksi Niinistö ei varmaankaan ole pienen ihmisen asialla ja onko siinä mitään järkeä, että sekä presidentti että pääministeri ovat saman puolueen edustajia (tosin presidenttihän luopuu puolueen kirjoista). Toteutuuko siinä kuva koko kansan presidenttiydestä, kun Suomea johtavat porvarit? Taitaa ajatus hyvinvointivaltiosta alkaa pikkuhiljaa jäädä unholaan...
Haaviston kannattajilta ei mielikuvitusta puutu. Facebookissa olen saanut monia kutsuja erilaisiin tapahtumiin ja nähnyt mitä ihmeellisimpiä kampanjoita, kuten esimerkiksi "Piirrä kakkonen hankeen" ja joku oli muotoillut ikkunaan leivinpaperista numeron kaksi. Itseäni ärsyttää suuresti tuo kiihkoilu ja ihmetyttääkin, että luulevatko ne ihmiset, että noiden kommenttien perusteella yllättäen joku päättääkin oman äänestyskantansa. Haaviston voitossa ärsyttäisi suuresti tuon porukan juhlinta ja voitto, ärsyttävää porukkaa.
Miten ratkaistaan dilemma? Itse en ole oikeasti kovinkaan innokas edes äänestämään, sillä kumpikaan ehdokkaista ei edusta omaa ajatusmaailmaani. Olen vakavissani harkinnut äänestäväni tyhjää presidenttivaaleissa. Tai sitten äänestän sitä Haavistoa pelkästään siksi, ettei tämä konservatiivikapitalisti-Niinistö saa niin suurta murskavoittoa, voittaahan hän kuitenkin. Ihmeellistä on se, että ihmiset ovat niin kiihkoissaan näistä presidenttivaaleista, vaikka näissä vaaleissa yhdellä ihmisellä on pienin mahdollisuus kaikkiin vaaleihin verrattuna vaikuttaa - kunnallisvaalit ovat ne tärkeimmät vaalit yhden ihmisen kannalta. Presidentin vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin hyvin rajalliset ja hänen päätöksillään ei ole suurta vaikutusta yhden ihmisen elämään. Kyseessä on siis arvokeskustelu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti