En voi sietää tekopyhyyttä. Eilen kuuntelin Paavo Väyrysen haastattelua Yle Puheen kanavalta autoradiosta. Toimittaja kysyi häneltä, että onko politiikka muuttunut helpommaksi nyt tällä vuosikymmenellä, jos esimerkiksi vertaa 70-luvun politiikkaan. Väyrynen vastasi, että hänen mielestään politiikka on muuttunut monimutkaisemmiksi esimerkiksi Euroopan unionin myötä. Kun asiat muuttuvat monimutkaisiksi, niin silloin on myös populismille sijaa. Kun kääntää jonkin asian ns. suoraksi, niin se uppoaa kansaan paremmin ja asiasta tulee uskottava. Allekirjoitan Väyrysen ajatukset. Edellisissä vaaleissa Perussuomalaiset saivat murskavoiton nimenomaan Timo Soinin letkautuksilla ja "mutkien suoristamisilla". Kyllä-Kansa-Tietää. Näissä tulevissa vaaleissa on valitettavasti samanlaisia populismin merkkejä ilmassa, nimittäin P Haaviston kohdalla.
Olisin voinut äänestää P Haavistoa Suomen presidentiksi, mutta hänen kannattajansa pilasivat sen. Facebook on täynnä Haaviston kannattajien kiihkoiluja ja vauhkoiluja ja useat ovat kiihkoissaan merkinneet omiin profiilikuviinsa P Haaviston naaman oman kuvansa päälle jonkinlaisella badgella. Olen myös lukenut monia blogikirjoituksia siitä, kuinka-Haavisto-parantaa-maailmaa, ohessa lainaus yhden vihreän blogista:
"Niin. Haavisto on täysin toisissa sfääreissä. Kun mamukriitikot ja mokuttajat täällä lintukodossa kilvan huutelevat toisiaan rasisteiksi ja Suomen tuhoajiksi, samanaikaisesti Haavisto sovittelee somalialaisten heimojohtajien välisiä sotkuja ja kehottaa somaleita ottamaan itsekin vastuuta rauhan luomiseksi kotimaassaan."
Tämä yllä esitetty kappale on populismia kerrakseen. Viesti on selvä: Me suomalaiset olemme rasisteja, mutta P Haavisto on avarakatseinen suvaitseva kansanmies, joka ratkoo somalien ongelmia meidän suomalaisten miettiessä vielä pikkuongelmia. Voi tätä tekopyhyyttä.
Vihreät näkevät Haaviston jonkinlaisena profeettana ja ovat täysin huumoritajuttomia, joilta puuttuu myös itseironiaa. Jos vähänkin kritisoi Haavistoa tai ylipäänsä Vihreiden politiikkaa (huomautan, että Vihreät ovat olleet viime kaudella hallituksessa mukana) niin näiden henkilöiden naama valahtaa vakavaksi ja ovat heti kommentoimassa: "Oletko rasisti?","Etkö ole suvaitsevainen?", "Kyllä se Lipposen politiikka oli huonoa." Eikö heiltä muita argumentteja löydy?
Presidentin virkaan on yleensä valittu henkilö, jolla on korkeakoulututkinto. Suomessa moniin paikkoihin on hirveät koulutusvaatimukset (yrityksissä ja yliopistoissa), mutta tästä poikkeuksena on ollut presidentin virka. En siedä ammattipoliitikkoja - siis sellaisia, jotka eivät ole tehneet muuta työtä eläessään kuin politiikkaa, mutta omasta mielestäni koulutuksena "ylioppilaan koulutus" ja siihen päälle ympätty "kokemus" eivät riitä yksinään presidentin virkaan. Pitäisi ymmärtää edes vähän valtio-oppia. Haavisto on koulutukseltaan ylioppilas. Toisin kuin muut ehdokkaat (lukuun ottamatta Arhinmäkeä ja Biaudetia), Haavistolta puuttuu ylempi korkeakoulututkinto. Arhinmäki on valtiotieteen yo ja Biaudet oikeustieteen yo. Tähän tietysti joku vihreä älähtää, että "hienoahan se on, että Suomessa joku voi pärjätä ilman koulutuspapereita". Hienoahan se tosiaan on. Mutta ei niin hienoa, että siitä pärjääjästä pitäisi tehdä presidentti, kun muualla Suomessa ne koulutusvaatimustasot ovat niin korkeita.
Ohessa linkki hauskaan "valeprofessorijuttuun" Suomen kuvalehden sivuilla: http://suomenkuvalehti.fi/blogit/polkomfi/professori-haavisto-otaksun
Työpaikan kahvipöydässä on keskusteltu Haaviston matkaamisesta Teuvo Hakkaraisen Sahalle. Monia tilanne on naurattanut ja lehdissä on uutisoitu Teuvon ja Pekan kaveruudesta. Vihreät näkevät tämän matkan tietynlaisena diplomatiana ja suvaitsevaisuuden eleenä. Todellisuudessa tämä matka oli vaalikampanjointia ja populismia parhaimmillaan. Jami Järvinen kirjoitti Kansanuutisissa hyvän tekstin Vihreiden jihadistilaisista näkemyksistä Haavistoa kohtaan ja vasemmistoleimasta eroon pyrkimisestä http://www.kansanuutiset.fi/blogit/jami-jarvinen/haaveisto Tekstissä oli myös hauska kappale tästä Hakkaraisen ja Haaviston uudesta ystävyydestä:
"Kaunopuheisen blogiryöpsähdyksen alta paljastuu pari mielenkiintoista ajatusta, jotka kertovat enemmän faneista kuin idolista. Se, että Pekka Haavisto ylipäätään puhuu Teuvo Hakkaraiselle, nähdään kautta aikojen suurisydämisimpänä humaaniutena. Piipahdus Keski-Suomessa koetaan suunnattomana sankaritekona, kunpa vain viitasaarelaiset ymmärsivät olla kiitollisia."
Vihreät koettavat nyt tyrkyttää harmaapäistä Haavistoa oikeistolaisille, vaikka todellisuudessa Vihreät on vasemmistopuolue Vasemmistoliiton ja SDP:n välissä. Moni suomalainen ei tätä puoluepolitiikkaa edes huomaa, kun kuvittelevat tekevänsä hyvää, kaunista ja ympäristöteon äänestäessään vihreitä. On helppo hämätä keskiluokkaisia oikeistolaisia harmaahapsuisella diplomatiaa rakastavalla ja vihapuheita inhoavalla suvaitsevaisella maahanmuuttokritiikittömällä suomalaisella Anssi Kelan suosittelemalla miehellä. Se on harmillista, että populismi uppoaa niin helposti suomalaisiin ja ne oikeat asiat jäävät varjoon.
Populismista voi olla joskus hyötyäkin, kuten esimerkiksi Tehyn sairaanhoitajien työtaisteluissa vuonna 2007. Lehdet uutisoivat, että ihmisiä-kuolee-jos-sairaanhoitajat-eivät-saa-lisää-palkkaa. Nuo kommentit menivät yli ja pahasti, mutta sittemmin sen on voinut antaa anteeksi, koska oltiin oikealla asialla.
Ensimmäistä kertaa harkitsen äänestäväni Aku Ankkaa vaaleissa ja olenkin jo täpännyt Akun badgen oman Facebook-profiilikuvani päälle. Aku presidentiksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti